Aurío Pisk

• Toisen hahmoni, Ampínon, "kaksois"veli (eri isät, syntyneet samaan aikaan).
• Asuu Kuttonissa sopivankokoisessa yksiössä jonkun matkan päässä keskustasta.

Ensivaikutelmaltaan Aurío on ryhdikäs ja asiallinen, mutta jokseenkin etäinen koiramuuttuja. Pituutta häneltä löytyy 178cm, jonka mies kantaa kevyellä painolla. Nuoruuden urheiluharrastus on pitänyt Auríon vartalon suhteellisen helppohuoltoisena vanhemmallakin iällä, mutta lihasmassaa on kadonnut ajan mittaan toimistossa nyhjätessä. Mies on myös altis sairastelemaan, mikä toisinaan näkyy hänen vartalossaan laihtumisena ja väsymyksen merkkeinä.

Kasvoiltaan Auríon voisi sanoa olevan kulmikkaampi kuin soikeaposkinen kaksoisveljensä. Hänen perusilmeensä on pintapuolisin valpas, mutta silmät tuppaavat harhailemaan ja katse voi vaikuttaa epätarkalta. Auríon oikea silmä on jäänsininen ja oikea taasen punaruskea, mikä tuo hänen ilmeeseensä myös omaa erikoisuuttaan. Tummanruskean puolilyhyen hiuspehkon päältä nousevat koirankorvat ovat nekin tummanruskeat, oikean ollessa puoliksi lurpassa. Auríon nenänvarsi nousee matalalta ja kaareutuu pehmeäksi kyömyntapaiseksi. Nenänkärki leikkaa kaarevan muodon halki terävästi. Miehen huulet ovat tasapaksut ja melko persoonattomat koko muun kuontalonkin edestä.
Hammaskalusto Auríolla on veljensä tavoin petomainen, eritoten kulmahampaiden ollessa terävät ja leukojen puruvoiman merkittävä.
Veljeään vähemmin punertava, tasaisemman ruskea iho on hyvä vastus auringonsäteitä vastaan. Miehen silmiä raamittavat toisina päivinä vahvemmin näkyvät huoli- ja väsymysrypyt. Kaulansa oikealla etupuolella on pitkä ja paksuhko arpi, jonka hän on saanut Eadej Haightin puukkokäsittelyssä n. 20-vuotiaana.
Miehen takapuolen yläpuolelta alkaa ruskea, alapuoleltaan valkea häntä.

Pukeutumiseltaan mies on aika mitäänsanomaton. Toimistovaatteet istuvat hänelle vapaa-ajallakin, vaikkakin useammin Aurío istuu yksivärinen t-paita tai muu simppeli vaatevalinta yllään kelin huomioonottaen.

Eläinmuodossaan Aurío on sä'ältään n. 50cm korkea koira. Koiran turkki on puolipitkää ja ruskeaa tummanruskein kuvioin sekä valkein merkein. Kuten ihmismuodossakin, myös eläinmuodossa koiran oikea korva on puolilurpallaan ja oikea silmä jäänsininen vasemman ollessa punaruskea.


Aurío syntyi kaksoisveljensä Ampínon kanssa muuan koiraneidille Dangarineen. Yksinhuoltajan rooliin jäänyt eräänlainen seuraneiti ja prostituoitu äitinsä joutui poikia kasvattaessaan tekemään paljon ylimääräistä ja turvautumaan auttaviin käsiin, mutta tiukoissakin olosuhteissa on neiti Pisk rakastanut ainokaisia lapsiaan aina vilpittömästi ja suuresti.
Vaikka pojat ovatkin kaksosia, ovat heidän biologiset isänsä erit, mutta äitinsä ei koskaan käynyt tätä seikkaa kummemmin selventelemään itselleen taikka lapsilleen, vaikka erityisesti poikien kehittyessä ovat heidän keskinäiset eroavaisuutensa olleet huomattavan suuret ollakseen täysin samaa syntyperää.

Koulunsa Ampíno ja Aurío kävivät Dangarinessa, harrastaen paljon urheilua opiskelujensa ohella täyttääkseen vapaa-aikaansa muulla tekemisellä kuin yksin kotona nysväämisellä äitinsä uurtaessa alati töissään. Koulussaan Aurío oli kova urheilemaan ja joukkuetovereittensa sekä muiden koulukavereittensa kesken pidetty tyyppi, joka keskittyi kaveeraamisen ohella pitämään naiivia kaksoisveljeään poissa kiusaajan kynsistä. Ennen pitkää Ampínon kiusaajaksi osui muuan joukkuetoveri, Eadej Haight, josta ei niin helppoa ollut eroon päästäkään. Eadej otti kiusaamiseen monin tavoin raaemman otteen, mutta kyllästyi Ampínon hölmönkaltaiseen sinisilmäisyyteen pian ja siirtyi pääpainoisesti rääkkäämään Auríota.
Susipojan aiheuttamaa piinaa, henkistä ja fyysistä rääkkiä kesti parikin vuotta, kunnes koko Eadej'n sekava pahanolonpurkunsa äityi hengenvaaralliseksi hänen käydessä eräs ilta painamaan veistäkin Auríon kaulalle. Säikähdyksestään koiramuuttuja koetti paeta terän alta, mutta Eadej'n veitseen osoittama paine että säikähtänyt liike yhdessä saivat aikaan kohtuullisen syvän ja terävän haavan, josta yhä tänäkin päivänä on muistuttamassa kookas arpi miehen kaulalla. Tämä erityisen veririkas sattuma sai Eadej'n ja lähipiirinkin havahtumaan niin, että kiusaaja ja kiusattu erkanivat toisistaan - fyysisesti ainakin.

Kohtaamallaan henkisellä ja fyysisellä väkivallalla oli pitkän ajan kuluessa suuri vaikutus Auríoon. Hänen koulumenestyksensä kärsi automaattisesti, mutta koulusta valmistuttuaankin on mies kantanut Eadej'n jättämiä traumoja mukanaan. Nuorempana haaveilemansa spontaanimmat urahaaveet vaihtuivat taloushallinnon opintoihin, joista Aurío suoriutui hyvin yksinäisesti, mutta kiitettävästi. Pelko vastahakoisuutta, tottelemattomuutta ja muiden toiveiden vastaisesti toimimista kohtaan seurasi miestä halki hänen opintojensa aina työelämään asti.
Vaatimattomasti koiramuuttuja pyrkii olemaan kaikille mieliksi ja on mukaillut tiensä Kuttoniin toimistotöihin opiskelemalleen alalle, taloushallintoon. Toimistolla Aurío tunnetaan jokseenkin hiljaisena, muttei suinkaan kovin rauhallisena tapauksena, jonka harteille on vaivatonta nakittaa yhtä jos toistakin tehtävää tarpeen vaatiessa. Töiden lomassa kontrollittomuus omasta elämästä ja omista haluista on ajanut miehen masennuksen ja jonkinasteisen ahdistushäiriön paikkeille, jonka johdosta hän on altis myös fyysisille sairastumisille tavallista useammin.


Päällisin puolin Aurío vaikuttaa ihan suhteellisen tasapainoiselta ja tavalliselta kaverilta, joka viihtyy seurassa kuin seurassa ja suhtautuu yllättävän myötämielisesti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Toisinaan selvä uupumus ottaa hänestä kuitenkin otteen ja mies hakeutuu hymysuin omaan rauhaansa, pahoitellen jälkikäteen paikalta lipeämistään. Keskittyminen saattaa myös harhailla nykyhetkestä jonnekin muualle, minkä näkee koiramuuttujan katseestakin, vaikka tämä nyökyttelisikin päätään muiden puheen tahtiin ja olisi muutoin pinnallisesti läsnä.

Auríon elämään ei nykyisellään kuulu töiden lisäksi juuri kummempaa. Hän liikkuu lähinnä työporukkansa mukana, ajautuu baareihin raskaiden työpäivien jälkeen ja lähtee kotiin kun lähtee, ja seuraavana päivänä sama tyhjä rumba. Elämältään koira ei toivo oikeastaan mitään, eikä yleensä huomaakaan kuinka masentunut/ahdistunut onkaan pyörittäessä sisällötöntä arkiympyräänsä.
Vapaa-ajallaan mies katsoo televisiota tai nukkuu, joskus harvoin käy tervehtimässä veljeään Dangarinen puolella.

Vieraille Aurío on mukava, eikä ahdistu seurasta juurikaan. Hän kääntää mieluusti kaiken huomion muihin ihmisiin, itsestään pois, ja esittää aidon kiinnostunutta, kunnes onkin aika lähteä. Kontakteistaan mies ei omatoimisesti juuri pidä huolta ja soittopyynnöt sun muut vinkit hän hylkää automaattisesti.
Minkäänlainen intimatiikka lähinnä turhauttaa Auríota, vaikkakin peloistaan johtuen hänet on suhteellisen helppo taivutella mukaan yhden jos toisenlaiseenkin juttuun, mikäli pääsee miehen välttelymuurista läpi.

Koiraksi mies on hyvin itsenäinen tapaus ja lajityypillinen käytöksensä hyvin hailakkaa. Esimerkiksi laumavietti koiralta on kuollut hyvin pitkälti, sillä aikanaan kiusaaminen sai hänet erkanemaan porukoistaan ja kokemaan itsensä hyljeksityksi, lauman ulkopuoliseksi, niin ettei Aurío nykyiselläänkään koe olevansa osa mitään kuin korkeintaan pahnan pohjimmaisena. Entinen urheilullinen kilpailullisuus on sekin tipotiessään ja Aurío tyytyy mielellään häviämään lajissa kuin lajissa, mikäli pystyy sillä ylläpitämään muuta ilmapiiriä itselleen suotuisana. Esimerkiksi töissään koiramuuttuja ei juuri puutu toimiston nokkimisjärjestyksiin ja hoitaa juuri sen verran töitä kuin hänelle annetaan, eikä mukise vastaan itselleen kuulumattomienkaan tehtävien kohdalla.