Ampíno Pisk

• Asuu Dangarinessa kimppakolmiossa Travis Keytonin ja Rhisu Muuran kanssa.
• Aurío Piskin 'kaksois'veli (eri isä, syntyneet samaan aikaan)

Ampíno on ensivaikutelmaltaan huoleton, vähän huolimatonkin nuori koiraherra, joka viihtyy muiden muuttujien keskellä.

Noin 176cm pitkä runko on mittasuhteiltaan melkoisen keskiverto ja terve. Tarjoilijan ammatti on antanut koiralle jonkinlaisia lihaksia käsivarsiinsa, mutta työnsä ulkopuolella Ampíno ei tarkoituksellisesti treenaa. Aktiivinen elämäntyyli pitää liikakilot kuitenkin poissa.
Punertavaan sävähtävä tummempi ihonsa ottaa auringon hyvin vastaan, eikä juuri pala pahemmallakaan helteellä. Myös miehen hiukset ja silmät ovat punaisen ruskeat, vaikka moninkerroin tummemmat kuin hänen ihonsa. Hiukset on jätetty päältä hieman pidemmiksi kuin sivuilta lyhyemmiksi leikatut suortuvat.
Ihmismuodossaankin Ampínon päälaella keikkuvat puolilupat koirankorvat. Myös selkää kohti kerälle vetäytyvä häntä jää esiin ihmismuotoon muuttuessa. Muita koiramaisia ulkoisia ominaisuuksia ovat miehen hampaat, joissa on selkeää lihansyöjän puruvoimaa ja terävyyttä.

Pukeutumistyyliltään mies on rento, vaikkakin katsoo yleensä jonkun verran mitä ylleen pukee. Ampíno ei mielellään tuskaile auringon kanssa joten shortsit sekä ohut paita ovat tyypillisiä valintoja, toisinaan jonkin kaulakorun tai muun yksityiskohdan koristelemina.

Pukeutumista huolellisemmin Ampíno hoitaa ulkonäköään, yrittäen muun muassa minimoida auringon aikaansaamat vauriot ihoonsa. Töihin ja vapaa-ajan rientoihin mies myös meikkaa sen verran, että saa mahdolliset uupumuksen ja ikääntymisen merkit piiloon, vaikkei mikään vanha vielä olekaan. Kauppaan ja muihin ei-niin-tärkeisiin paikkoihin hän voi kyllä mennä hyvällä itsetunnolla ilman peitepuikkoakin.

Koiramuodossaan Ampíno on sä'ältään n. 50cm korkea. Koiran turkki on puolipitkää ja punaruskeaa, lukuunottamatta valkeita merkkejä rinnassa ja päässä (kts. kuva). Korvat ovat puolipystyt ja häntä kaartuu selän päälle, ei kovinkaan kireälle kiekuralle.


Ampíno syntyi kaksoisveljensä Auríon kanssa muuan koiraneidille Dangarineen. Yksinhuoltajan rooliin jäänyt eräänlainen seuraneiti ja prostituoitu äitinsä joutui poikia kasvattaessaan tekemään paljon ylimääräistä ja turvautumaan auttaviin käsiin, mutta tiukoissakin olosuhteissa on neiti Pisk rakastanut ainokaisia lapsiaan aina vilpittömästi ja suuresti.
Vaikka pojat ovatkin kaksosia, ovat heidän biologiset isänsä erit, mutta äitinsä ei koskaan käynyt tätä seikkaa kummemmin selventelemään itselleen taikka lapsilleen, vaikka erityisesti poikien kehittyessä ovat heidän keskinäiset eroavaisuutensa olleet huomattavan suuret ollakseen täysin samaa syntyperää.

Koulunsa Ampíno ja Aurío kävivät Dangarinessa, harrastaen paljon urheilua opiskelujensa ohella täyttääkseen vapaa-aikaansa muulla tekemisellä kuin yksin kotona nysväämisellä äitinsä uurtaessa alati töissään. Kouluaikoinaan Ampíno joutui useasti kiusan kohteeksi ollessaan harvinaisen hyväuskoinen ja höynäytettävä pentu, mutta kaikessa naiiviudessaan nuorukainen ei aina edes ymmärtänyt olevansa kiusattavana. Harvemmin poika joutui tilanteisiin, joissa olisi itku silmässä joutunut varsinaisesti kärsimään saamastaan kohtelusta, kunnes koulussa pahansisuisena tunnettu Eadej Haight otti hänet ja myöhemmin erityisesti veljensä silmätikukseen. Eadej otti kiusaamiseen monin tavoin raaemman otteen, mutta kyllästyi Ampínon hölmönkaltaiseen sinisilmäisyyteen pian ja siirtyi pääpainoisesti rääkkäämään Auríota.
Koulu ei ollut pelkästään sosiaalisilta aspekteiltaan haasteellista Ampínolle, sillä pojalla oli jo nuorena selkeitä keskittymisvaikeuksia. Teoriapainoinen opiskelu ei sopinut hänelle lainkaan, eikä pänttääminenkään tuntunut koskaan tuottavan kummempia tuloksia, sillä mikään ei yksinkertaisesti tuntunut jäävän puoliluppien korvien väliin vaikka kuinka kauan istui kirjan ääressä. Loppujen lopuksi koiran onnistui kuitenkin aina saavuttaa ihan kohtalaisia arvosanoja, joilla hän lopulta valmistui pakollisista vuosistaan, eikä lähtenyt enää kiduttamaan itseään enemmillä opiskeluilla.

Kouluajoista ehjin nahoin selvittyään nuori mies siirtyi samantien suhteiden kautta työskentelemään tarjoilijana. Tarjoilijan sosiaalinen ja vilkas työrutiini onkin osoittautunut koiralle sopivaksi, ja pariin otteeseen työpaikkaa vaihtaneena on Ampíno lopulta asettunut asteen hienomman, mutta yhäkin erittäin viihteellisen baariravintolan tarjoilijaksi.
Pesästä lentääkseen mies asettui asumaan jaettuun kolmioasuntoon, josta porukka on ajan mittaan hieman vaihdellut elämäntilanteiden viedessä mukanaan.


Pienestä pitäen Ampíno on tunnettu jokseenkin sinisilmäisenä ja naiivina tapauksena, eikä mies ole näistä kuvioista kamalasti kasvanut kantapään kauttakaan. Mitenkään lapsekas tai tyhmä hän ei kuitenkaan ole, vaikka uskookin ennemmin hyvään muissa muuttujissa kuin epäilee ikävämpiä asioita. Usein koiralla voi olla vaikeuksia nähdä toisten valheiden läpi tai uskoa muiden juoruihin toisten muuttujien kataluudesta. Mieluiten hän muodostaa mielikuvansa henkilöistä omien kokemuksiensa perusteella kuin kuulopuheiden mukaan.

Iän mittaan hyväuskoisuus ja luottamus muihin on kerryttänyt Ampínolle paljon ystäviä ja kavereita, joihin hän pitää ahkerasti kontaktia vapaa-ajalla kaupungilla pyöriessään. Yksinolo puolestaan on miehen mielestä tylsää, eikä hän kummemmin kaipaa "omaa aikaa" tai hiljaisia hetkiä päiviinsä. Yksinollessaankin Ampíno yrittää vähintään viestimen tai muun keinon kautta pysyä kontaktissa johon kuhun monista tuttavistaan, ihan vaan jottei joutuisi tylsistymään omissa oloissaan. Kavereiden ollessa tavoittamattomissa hän turvautuu kanssaolijoihin, eikä pelkää alkaa rupattelemaan niitä näitä vaikka junassa tai kaupan kassajonossa.

Sosiaalinen aktiivisuus ja jatkuva meneminen ovat Ampínolle myös loistokeinoja kääntää huomiotaan pois hänen heikommista puolistaan, kuten huonosta keskittymiskyvystä ja satunnaisista ikävämmistä tuttavuuksista. Kouluaikoinaankin koira keskittyi ennemmin urheiluun kuin opiskeluun, sillä pänttääminen ja teoriapainotteisten asioiden opettelu on aina tuottanut hänelle vaikeuksia. Nykyisessä ammatissaan mies voi toisinaan mokailla tilausten kanssa keskittymisensä herpaantuessa kesken tarjoilun tai tilauksen vastaanoton, mutta rutiinilla nämäkin tapaukset ovat vähentyneet huomattavasti.

Parempina puolinaan Ampíno on herkkä aistimaan toisten muuttujien mielialoja ja tuntemuksia. Koiraherra on hyvin empaattinen ja laumahenkinen vieraidenkin henkilöiden kanssa, ja voi herkästi vaikkapa töissä tarjoutua tekemään jotain pientä ekstraa asiakkaidensa viihtyvyyden eteen. Yhden halvan drinkin tarjoaminen ei miehen mielestä ole mitään, mikäli se saa nostettua hymyn apaattisenoloisen asiakkaan huulille.

Kaveripiiri Ampínolla on hyvin monipuolinen, sitä sun tätä joka lähtöön. Tuttavuuksia on kertynyt kaikkialta Fauttorinesta, mutta eniten tottakai asuinkaupungistaan Dangarinesta. Muuttujien suhteen mies ei ole millään tapaa nirso ja on innokas tutustumaan kaikkiin niin kauan kuin hänellekin ollaan mukavia. Epäsosiaalisemmat tai muutoin hankalammat tapaukset voivat tosin jäädä Ampínon silmissä vähemmälle arvolle, sillä nimenomaan sosialisointi toisissa muuttujissa kiinnostaa häntä.
Läheisempien suhteiden kannalta mies on avoin ja kokeilunhaluinen. Toisinaan liian takertuvaiset henkilöt voivat saada hänet luikkimaan karkuun tosin, sillä hektisellä elämäntyylillään Ampíno ei osaa omistaa aikaansa erityisesti vain yhdelle muuttujalle, tai kahdellekaan. Toisaalta koira on myös hyvin miellyttämisenhaluinen ja potee suuria tunnontuskia joutuessaan kieltäytymään yhdestä jos toisestakin suhteenalusta.