Post by upui on Apr 29, 2014 0:36:54 GMT
LAJISTO
Fauttorinella elää aivan oma, erikoislaatuinen lajistonsa. Ainoat "tavalliset" (meille irl-maailmassa tutut) eläimet ovat muuttujien eläinmuodot. Tässä topicissa löytyvät esiteltyinä tunnetut eläinlajit. Pelaajat saavat myös keksiä omia kesylajejaan esimerkiksi hahmonsa lemmikiksi. Ohjeet omien lajien luomiseen tämän topan lopussa!
Kesyeläimet
Kiilki
Kiilki on pienikokoinen, lentävä kesyeläin. Se kasvaa suurimmillaan n. 15cm pituiseksi, mutta voi kirkkaan hohteensa kanssa näyttää suuremmalta. Hereillä ollessaan kiilkit hohtavat kirkkaasti. Kesykiilkejä on jalostettu moniksi eri väreiksi, mutta luonnossa niiden alkuperäinen väri on sinertävän valkoinen. Lentäessään kiilki on äänetön ja reflekseiltään hidas.
Kiilkillä on neljä jalkaa, joiden varpaissa mikroskooppiset tartuntakarvat, joiden avulla kiilkit kykenevät kiipeämään monenlaisilla pinnoilla. Tuntosarviensa avulla ne tunnustelevat ympäristöään ja lyhyellä kärsällään ne haistelevat sekä syövät. Ravintonaan kiilkit käyttävät makeita liemiä, pelkkä sokerivesikin käy.
Luonnoltaan kiilkit ovat tyypillisesti melko persoonattomia, eivätkä kuoriuduttuaan elä kuin maksimissaan 2 vuotta. Kiilkin munat säilyvät kuoriutumatta monta vuotta, mutta tarpeeksi aurinkoa saadessaan kuoriutuvat noin viikon sisään.
Kiilkillä on neljä jalkaa, joiden varpaissa mikroskooppiset tartuntakarvat, joiden avulla kiilkit kykenevät kiipeämään monenlaisilla pinnoilla. Tuntosarviensa avulla ne tunnustelevat ympäristöään ja lyhyellä kärsällään ne haistelevat sekä syövät. Ravintonaan kiilkit käyttävät makeita liemiä, pelkkä sokerivesikin käy.
Luonnoltaan kiilkit ovat tyypillisesti melko persoonattomia, eivätkä kuoriuduttuaan elä kuin maksimissaan 2 vuotta. Kiilkin munat säilyvät kuoriutumatta monta vuotta, mutta tarpeeksi aurinkoa saadessaan kuoriutuvat noin viikon sisään.
Minijaukka
Minijaukka on kääpiögeenillä varustettu jaukka. Ne kasvavat suurimmillaan vain noin 40-50cm korkeuteen ja noin 80cm pituuteen, eikä niitä näin ollen käytetä kuin lähinnä lemmikeinä. Muutoin minijaukat vastaavat tavallisia jaukkoja. Miniversioita on sekä karvaisia että karvattomia, kuten tavallisiakin jaukkoja, mutta värimaailmaltaan ne tuppaavat olemaan paljon kirjavampia jalostuksen ansiosta.
Lyhytkuonovouhko
Ekologiseen rikkakasvitorjuntaan käytetystä vouhkosta jalostettu muunnos. Korkeutta yleensä 20-40cm, pituutta 40-60cm, kotioloissa lihoo helposti. Yksilöillä voi olla joko koko kehon peittävä turkki tai karvaraitoja, eri värityksiä on runsaasti. Suuhun kelpaa kaikki petunioista kaktuksiin, mutta terveelliseen ruokavalioon kuuluu kuivat lehdet. Lyhytkuonovouhko ei ole jalostuksen takia enää kovinkaan hyödyllinen tehokkaaseen kasvien hoitamiseen, mutta kouluttamattomana sen nakertamisen tarve ja työeläimen energia voi olla ongelma. Koulutettu vouhko osaa erottaa sallitut ja kielletyt kasvit ja oppii nopeasti niin hyville kuin huonoillekin tavoille.
Virtuaalilemmikit
Virtuaalilemmikit eivät ole varsinaisesti elossa olevia eläimiä, mutta hektisessä kaupunkielämässä silti nousseet suosioon helppohoitoisuutensa ansiosta. Virtuaalilemmikeitä on monenlaisia ja niitä voi kantaa mukanaan liki missä tahansa laitteessa, myös mukana tepsuttelevina hologrammeina. Myöskään niin kutsutut virtuaalivaimot sun muut eivät ole mikään ennenkuulumaton juttu, vaikka yleinen mielipide tällaisia kohtaan onkin torjuva.
Hyötyeläimet
Jaukka
Jaukat ovat pääasiallisesti lihakarjana käytettyjä hyötyeläimiä. Täysikasvuisena se yltää vajaan metrin korkeuteen ja pituudeltaan on 1,5m pitkä. Painoa otukselta löytyy 100-300 kiloa massan määrästä riippuen. Jaukkoja löytyy lajina kahta eri rotua, ohutnahkaisia ja paksunahkaisia. Ohutnahkaiset jaukat ovat karvattomia ja soveltuvat vain lihantuotantoon, mutta paksunahkaiset jaukat kasvattavat turkin, joten niistä kyetään lihan lisäksi teettämään turkiksia. Jaukat pitävät vaimeaa naksuttavaa ääntä pienellä nokallaan ja viheltävät ollessaan peloissaan tai vihaisia.
Jaukkoja kasvatetaan vain Faelmirkissä.
Jaukkoja kasvatetaan vain Faelmirkissä.
Ottiainen
Ottiaiset ovat meille tutun kärpäsen kaltaisia, noin sentin mittaisia ötököitä joilla on kymmenen jalkaa ja piikki takapuolessa. Ne ovat lyhytikäisiä, mutta sitäkin runsaslukuisempia. Niiden luoma seitti kimaltaa joutuessaan kosketukseen veden kanssa. Ottiaiset luovat seittiä piikistään ja hämähäkin tavoin nappaavat muita hyönteisiä. Nämä lentävät ötökät ovat ihmisille ja eläimille harmittomia. Ne viihtyvät luonnon helmassa, sekä pimeissä paikoissa. Ottiaisen siivistä lähtee varsin terävä surina.
Maidokki
Maidokki on noin 30 cm pitkä, vihertävä kuusijalkainen otus. Sitä kasvatetaan siitä saatavan maidon vuoksi. Yksinelävät maidokit eivät liho eivätkä tuota maitoa. Ne ovat lähes yksinomaan kasvinsyöjiä, ja ne välttelevät toisiaan muutoin kuin lisääntymistarkoituksessa.
Maidokin ja erään yhdyskuntapistiäisiä muistuttavan eläimen välillä vallitsee mutualistinen suhde: kun nämä eläimet löytävät maidokin, ne alkavat ruokkia sitä proteiinipitoisemmalla ravinnolla ja puolustaa sitä. Ne myös tuovat koiras- ja naarasyksilöitä samaan paikkaan. Vastineeksi maidokki tuottaa maitoa, jota toiset eläimet lypsävät silittämällä maidokkia kyljestä maitorakojen yläpuolelta. Maataloudessa maidokkeja lypsetään samaan tapaan.
Maidokin ja erään yhdyskuntapistiäisiä muistuttavan eläimen välillä vallitsee mutualistinen suhde: kun nämä eläimet löytävät maidokin, ne alkavat ruokkia sitä proteiinipitoisemmalla ravinnolla ja puolustaa sitä. Ne myös tuovat koiras- ja naarasyksilöitä samaan paikkaan. Vastineeksi maidokki tuottaa maitoa, jota toiset eläimet lypsävät silittämällä maidokkia kyljestä maitorakojen yläpuolelta. Maataloudessa maidokkeja lypsetään samaan tapaan.
Vetelö
Vetelö on noin 40 cm pituiseksi kasvava hyönteislaji, joka asustaa suurimman osan elämästään maan alla matalassa kolossa, jonka suuaukon yksilö tukkii leveällä, kiilamaisella päällään. Ulkomuodoltaan otus on kömpelö hyytelömäisen peränsä kanssa, joka nesteellä täyttyessään voi turvota lähes kaksinkertaiseksi, mutta tuntuvalla puruvoimalla varusteut, hurjat leuat saavat useimmat häiriköijät perääntymään. Aktiivisimmillaan vetelöt ovat vain muutamia tunteja aamusta ja iltahämärästä, jolloin ne kipuavat esiin koloistaan ravintoa etsimään.
Aikaisemmin haittaeläimiksi luokiteltuja vetelöitä istutetaan nykyään asumaan jaukkojen laitumille tarhojen puhtaana pitämisen helpottamiseksi ja lisätuottojen saamiseksi. Jaukkojen rehujen jäämien lisäksi ne käyttävät pääsääntöisesti ravintonaan sateiden aikana itseensä keräämää vettä sekä maas-aineksesta saamiaan mineraaleja ja ravinteita. Maidokin tavoin vetelö on lypsettävä hyönteislaji ja tätä arvostetaan erityisesti kasvinhoitopiireissä tämän kehon läpi suodattuneen veden erikoislaatuisen puhtauden ja ravinnepitoisuuden takia. Neste lypsetään vetelön selän kitiinikuorien välistä olevasta rakkulamaisesta pullistumasta.
Toisinaan vetelöitä saattaa yhä kohdata kaikkien kaupunkien puistoalueilla, etenkin Faelmirkissä. Vaikka vetelöt luokitellaankin yhdyskuntahyönteiseksi, eivät ne ole kovin reviiritietoisia, joten näiden havaitseminen on vaikeaa.
Aikaisemmin haittaeläimiksi luokiteltuja vetelöitä istutetaan nykyään asumaan jaukkojen laitumille tarhojen puhtaana pitämisen helpottamiseksi ja lisätuottojen saamiseksi. Jaukkojen rehujen jäämien lisäksi ne käyttävät pääsääntöisesti ravintonaan sateiden aikana itseensä keräämää vettä sekä maas-aineksesta saamiaan mineraaleja ja ravinteita. Maidokin tavoin vetelö on lypsettävä hyönteislaji ja tätä arvostetaan erityisesti kasvinhoitopiireissä tämän kehon läpi suodattuneen veden erikoislaatuisen puhtauden ja ravinnepitoisuuden takia. Neste lypsetään vetelön selän kitiinikuorien välistä olevasta rakkulamaisesta pullistumasta.
Toisinaan vetelöitä saattaa yhä kohdata kaikkien kaupunkien puistoalueilla, etenkin Faelmirkissä. Vaikka vetelöt luokitellaankin yhdyskuntahyönteiseksi, eivät ne ole kovin reviiritietoisia, joten näiden havaitseminen on vaikeaa.
Haittaeläimet
Ittiäinen
Ittiäinen on pieni, verta imevä hyönteinen. Sillä on kaksi kärsää veren imemistä varten, joten sen ei tarvitse laskeutua uhrinsa iholle kovinkaan pitkäksi aikaa saadakseen vatsansa täyteen. Lentäessä ittiäisestä kuuluu kumea, humiseva ääni.
Pääosin ittiäiset ovat harmittomia, mutta ärsyttäviä. Ne viihtyvät erityisesti Faelmirkissä, jossa ne imevät verta mielellään ohutnahkaisista jaukoista.
Pääosin ittiäiset ovat harmittomia, mutta ärsyttäviä. Ne viihtyvät erityisesti Faelmirkissä, jossa ne imevät verta mielellään ohutnahkaisista jaukoista.
Pistojalkainen
Pistojalkaiset ovat noin 30cm pituisia, lentäviä tuhatjalkaisia. Nimensä mukaisesti pistojalkaisella on viimeisessä jalkaparissaan, lähellä perää, jalkoja muistuttavat pistimet. Pistojalkaisen pisto on myrkyllinen, mutta harvoin tappava. Näitä ikäviä hyönteisiä esiintyy Fauttorinen jokaisessa kaupungissa vähäinen kanta. Eniten niitä on Faelmirkissä.