Post by liviatar on Mar 12, 2015 20:17:25 GMT
Keitin vaikutti olevan erittäin tärkeä Floretalle. Olivatko muutkin asiat hänelle näin isoja juttuja? Punapää kohautti olkiaan hymähtäen. "Riippuu ihan täysin asiasta!" Tällä hetkellä kanityttö ainakin oli kiinni siinä, että se saisi vakuutettua korjaajalle osaavansa edes jotain, ettei sitä pidetty ihan sählääjänä ja tyhmänä. Punaiset lukulasit vedettiin esiin, ja niistä kehuja kuullessaan Floretta vilkaisi Ericiä lasiensa alta jälleen tuikeammin, kuin ei olisi osannut määrittää, sisälsivätkö herran sanat sarkasmia vai eivät. Lasit olivat muutenkin aika..vanhan näköistä mallia, vaikkeivät varsinaisesti kauaa kulutetut olleetkaan. Tietty vanhanaikainen vivahde kuitenkin osittain kuului kanin tyyliin. "..hmh, kiitos.", kehut saivat matalamman ja hitusen epäilevän kuuloisen vastauksen Floretan palatessa keittimen pariin. Teehommat sujuivat hyvin, ja naisella ei tosiaankaan mennyt kauaa etsiessään kuppia takahuoneesta. Kaapit hän kuitenkin vahingossa jätti levälleen jälkeensä, keittämisessä kun oli niin kiire, ettei punapää niitä ollut ehtinyt sulkea!
Teen valmistuttua raitahäntä vitsaili lämpötilan varmistamisesta. "Pyh, jos hakisit, saisit vain varmistua sataprosenttisesti oikeassaolostani", Floretta virnisti pienesti takaisin. Tasan 76 astetta se oli, siitä kanityttö oli varma! Piankos Eric jo nappasi pari lappua ja selitti, että jos vikoja ilmenisi, käyntikortin numerosta voisi häntä pyytää auttamaan - vaikka oikein ihan kukkakauppaan! Luppakorva otti kortit, vilkaisi niitä, katsahti nopeasti kulmiensa alta Ericiä ja laski silmät uudelleen lappuihin, kunnes sujautti ne sitten talteen, näyttäen siltä, kuin yrittäisi pidätellä jotain hymyä. Yritys oli kuitenkin aika surkea. "..Jaaha, selvä." Vai voisi Floretta vielä ihan uudelleen toista häiritä, hi. "No, minä ilmoittelen jos tässä vielä jotain vikaa esiintyy", kuului vastaus, vaikka nappisilmä oli koneensa korjaantumisesta aika varma. Kanityttö näytti olevan aukaisemassa suutaan sanoakseen vielä jotain, mutta päätti selvästi jättää asian kuitenkin sikseen.
Sitten Floretta jo meni onnessaan halailemaan ja puhua pulputti. Kone kuulemma voitaisi laittaa laatikkoon, ettei sitä olisi niin vaikeaa kuljettaa.
Nainen oli kieltäytymässä nätisti enemmästä vaivannäöstä, mutta Eric ennätti jo lähteä hakemaan laatikkoa. Floretta jäi odottelemaan paikoilleen, ja laatikon tullessa hän kiittelisi pienesti. Paketin syliinsä saatuaan tyttö katsahtaisi miestä vielä hymyillen ystävällisesti ja aurinkoisesti. "Kiitos nyt vielä, ihan oikeasti. Oli kiva jutella. Ja tottakai hyvä että tämä saatiin korjattua. Paljonko tästä haluaisit?" Ihan bitteinä. Oli tämän kanssa nyt sen verran vekslattukin. Jos hinta tulisi, Floretta vilauttaisi korttia moisen maksaen, mutta jos ei, punapää vain hyväksyisi asian hymyillen ja käännähtäisi laatikko sylissään kohti ulko-ovea, vilkaisten olkansa yli vielä pirteästi. "Nähdään!"
Ulkona oli edelleen lämmin sää, mutta ihmisiä oli onneksi vähemmän. Kani kävisi tarkistamassa asiakkaista tyhjän, tältä päivältä jo aikoja sitten suljetun kukkakauppansa, ja lähtisi sitten saman talon viidenteen kerrokseen kohti kodikasta yksiötään.
Aamulla Ericin oven eteen olisi vielä ilmestynyt soma kukkakimppu kiitokseksi.
3223
Teen valmistuttua raitahäntä vitsaili lämpötilan varmistamisesta. "Pyh, jos hakisit, saisit vain varmistua sataprosenttisesti oikeassaolostani", Floretta virnisti pienesti takaisin. Tasan 76 astetta se oli, siitä kanityttö oli varma! Piankos Eric jo nappasi pari lappua ja selitti, että jos vikoja ilmenisi, käyntikortin numerosta voisi häntä pyytää auttamaan - vaikka oikein ihan kukkakauppaan! Luppakorva otti kortit, vilkaisi niitä, katsahti nopeasti kulmiensa alta Ericiä ja laski silmät uudelleen lappuihin, kunnes sujautti ne sitten talteen, näyttäen siltä, kuin yrittäisi pidätellä jotain hymyä. Yritys oli kuitenkin aika surkea. "..Jaaha, selvä." Vai voisi Floretta vielä ihan uudelleen toista häiritä, hi. "No, minä ilmoittelen jos tässä vielä jotain vikaa esiintyy", kuului vastaus, vaikka nappisilmä oli koneensa korjaantumisesta aika varma. Kanityttö näytti olevan aukaisemassa suutaan sanoakseen vielä jotain, mutta päätti selvästi jättää asian kuitenkin sikseen.
Sitten Floretta jo meni onnessaan halailemaan ja puhua pulputti. Kone kuulemma voitaisi laittaa laatikkoon, ettei sitä olisi niin vaikeaa kuljettaa.
Nainen oli kieltäytymässä nätisti enemmästä vaivannäöstä, mutta Eric ennätti jo lähteä hakemaan laatikkoa. Floretta jäi odottelemaan paikoilleen, ja laatikon tullessa hän kiittelisi pienesti. Paketin syliinsä saatuaan tyttö katsahtaisi miestä vielä hymyillen ystävällisesti ja aurinkoisesti. "Kiitos nyt vielä, ihan oikeasti. Oli kiva jutella. Ja tottakai hyvä että tämä saatiin korjattua. Paljonko tästä haluaisit?" Ihan bitteinä. Oli tämän kanssa nyt sen verran vekslattukin. Jos hinta tulisi, Floretta vilauttaisi korttia moisen maksaen, mutta jos ei, punapää vain hyväksyisi asian hymyillen ja käännähtäisi laatikko sylissään kohti ulko-ovea, vilkaisten olkansa yli vielä pirteästi. "Nähdään!"
Ulkona oli edelleen lämmin sää, mutta ihmisiä oli onneksi vähemmän. Kani kävisi tarkistamassa asiakkaista tyhjän, tältä päivältä jo aikoja sitten suljetun kukkakauppansa, ja lähtisi sitten saman talon viidenteen kerrokseen kohti kodikasta yksiötään.
Aamulla Ericin oven eteen olisi vielä ilmestynyt soma kukkakimppu kiitokseksi.
3223